Terttu Terälehdeltä ja Elianilta

Arvoisa lukija

Terttu Terälehti on ystävämme, metsätonttu, ja kirjoitamme hänen kanssaan Kaikki on hyvin -kirjaa. Olimme kokoontuneet yhteen Kaikki on hyvin -kirjan kirjausta varten. Päädyimme kirjoittamaan yhdessä Tertun ja puunhenki Elianin kanssa seuraavan tekstin, jonka voimme heti esittää Sinulle, lukijamme. Puiden asia puhuttaa niin meitä kuin luonnokkaitakin, ja on puiden puheen aika.

Puunhenki Elian on Helgen ja minun uusimpia ystäviä. Tutustuimme Elianiin keväällä 2013 hänen menetettyä puunsa. Kuljimme molemmat Helgen kanssa vuorokauden sisällä Elianin kaadetun puun ohi ja molemmat; toisistamme tietämättä, kutsuimme puunsa luona oleilevan kodittoman puunhengen Pylpyrän ja Rumpulan tavernoihin.

Niin Elian tuli ja tutustuimme. Seuraava kirjoitus on Elianin ja Tertun yhteisiä ajatuksia Tertun puhumana, Helgen kanavoimana ja minun kirjoittamanani.

Sinun valoasi tervehtien,

Marja Lehtinen,
Helge Salo,
Terttu Terälehti ja
Elian


"Ihminen pitää puuta elämässään itsestäänselvyytenä, ja sillä tarkoitan materiaalina itselleen itsestäänselvyytenä. Kun ihminen käyttää lautoja, tai tekee puusta huonekaluja, ja mitä milloinkin, niin kuinka harvoin hän muistaa ajatella, mistä se puu on tullut ja mitä muuta se on kuin materiaalia, mitä voi käyttää.

Senhän toki ihminen on huomannut, että johonkin tarkoitukseen jokin tietty puulaji sopii paremmin kuin joku toinen. Mikä on kestävämpää kovuutensa takia, tai sopivan kaunis värinsä takia. Kuinka harvoin hän rakentaa jotain sen takia, että hänen käyttämässään puussa olisi se tietty voima, jota juuri se puu lajina edustaa.

Kun rakennetaan jotain tietystä puulajista - ajatellaanpa vaikka jotain isompaa, vaikka huonekaluja ja taloa. Niin itse asiassa sen puulajin henkeä tulee mukaan. Kun tiedettäisiin, että kun kutsutaan sen puun henkeä olemaan mukana siinä, mitä se puusta tehty talo tai huonekalu edustaa, niin siihen saataisiin voimaa ja myös kestävyyttä enemmän. Kas kun kaikki puut ovat eläviä ja joka puussa on elämänvoimaa ja henkeä. Mutta kun tämä niin sanottu länsimainen ihminen on kaiken tämän unohtanut. Luonnonkansat sen hyvin muistavat vielä. Ja siksi puhuttelevat niin metsää, kuin sitä puuta, jonka haluavat tarpeeseensa ottaa Näin he kutsuvat myös tämän puun hengen mukaan siihen tekemiseen. Ja jopa olemaan mukana siinä, mitä tästä puusta tehdään.

Jos tehdään kaksi täsmälleen samanlaista puurakennusta, ja sen toisen talon puut on otettu jostain tietystä metsästä, ja sen toisen talon jostain paljon kaukaisemmasta, aivan erilaisesta maisemasta; niin vaikka ne talot näyttäisivät kuinka tarkkaan samanlaisilta, niin niissä on eri tunnelma ja eri energia. Koska siellä vaikuttaa sen paikan henki, mistä nämä puut ovat peräisin.

Voisi sanoa, että siinä vaiheessa kun ihminen todella sisäistää sen, että hänen käyttämänsä puu on elävästä ja tuntevasta maailmasta otettu, ja että puu on antanut elämänsä siihen, mitä ihminen tälle puulle tekee, niin hänen perspektiivinsä alkaisi automaattisesti muuttua siinä, miten hän sitä puuta käyttää. Sillä tällaisella kunnioituksella hän tietoisesti kutsuisi puun voiman mukaan elämäänsä. Ja näin hän saisi omaan tarkoitukseensa enemmän voimaa. Näin ennen tehtiin. Tässä pätee hyvin paljon sama periaate, kuin mitä Wilhelmi saunakirjassaan saunan syvemmästä taiasta tarkoittaa.

Teillä on monia sanontoja, jotka liittyvät puuhun. Jos sanotte, että joku on varsinainen puupää, niin me katsomme mieluummin, että ai! Hän kunnioittaa tuota ihmistä. Ja pitää häntä viisaana. Teillä se sama  ajatus menee toisinpäin. Ja niin kuin sekin, että jos sanotaan, että kylläpä se joku asia puistattaa. Niin me katsomme, että aa: se on voimallinen asia. Se saa energian väreilemään. Ja niin poispäin.. Tässä vain pari sanontaa, jotka kuvastavat sitä, miten ihminen ajattelee näistä puisista asioista. Toki on paljon ja ilahduttavassa määrin niitä ihmisiä, jotka näkevät puissa ja metsissä paljon muutakin. Mutta nämä me halusimme nyt tuoda esiin niille, jotka eivät vielä muista. Ja sitten kun muistavat, niin kaikki on taas hyvin."